Taaleri Tuulitehdas II on Taalerin toinen tuulivoimaan Suomessa sijoittanut rahasto.
Taalerin toinen tuulivoimaan sijoittava rahasto, Tuulitehdas II, lanseerattiin vuoden 2014 toukokuussa ja rahasto oli auki merkinnöille vuoden. Rahastoon kerättiin sijoitussitoumuksia noin 84 miljoonaa euroa yhteensä noin 520 sijoittajalta.
Rahasto rakennutti kahdeksan tuulipuistoa Suomeen: Alavieskaan, Iihin, Ylivieskaan, Kankaanpäähän, Karviaan, Perhoon ja Suomussalmelle. Kokonaisuus käsittää yhteensä 186,3 MW tuulivoimaa.
Rahaston myönteinen ympäristövaikutus sen elinkaaren alusta on ollut merkittävä. Rahaston rakentamien tuulipuistojen ansiosta hiilidioksidipäästöjä (CO2e) on vähennetty vuoden 2023 loppuun mennessä jo noin 1 400 000 tonnia. Päästövähennykset vastaavat noin 300 000 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Samalla kasvatetaan Suomen energiaomavaraisuutta ja pienennetään sähköntuontia.
Rahaston portfolion rakentaminen aloitettiin Ylivieskan Pajukosken tuulipuistosta joulukuussa 2014 ja viimeisenä valmistui heinäkuussa 2016 Kivivaara-Peuravaara 2A -tuulipuisto Suomussalmella. Rahaston tuulipuistoissa on vuoden 2023 loppuun mennessä tuotettu puhdasta sähköä noin 4 100 000 megawattituntia (MWh).
Tuulitehdas II -rahasto irtautui ensimmäisestä sijoituskohteestaan 8.1.2020 toteutetulla kaupalla, kun Myllykankaan Tuulipuisto II Ky myytiin eteläkorealaisen sijoittajaryhmän hallinnoimalle yhtiölle. Taaleri Energia hoitaa sopimuksen perusteella edelleen kaupan kohteena ollutta tuulipuistoa.
Rahasto on suljettu eikä siihen oteta enää uusia sijoittajia.
Rahastotuote Tuulitehdas II on luokiteltu EU:n SFDR (2019/2088) asetuksen mukaisesti Artikla 9 -rahastoiksi, joiden tavoitteena on tehdä kestäviä sijoituksia. Ei merkittävää haittaa -periaatetta sovelletaan kaikkiin rahoitustuotteisiin sisältyviin sijoituksiin, ja niissä otetaan huomioon ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat EU:n kriteerit.
Kestävyyteen liittyvien tietojen antaminen
Tiivistelmä
Rahaston kestävä sijoitustavoite on rakentaa ja hallinnoida maatuulivoimaloita. Sijoituksilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään merkittävästi hiilidioksidipäästövähenemiä. Sijoituskohteet tuottavat uusiutuvaa energiaa maalla sijaitsevien tuulipuistojen avulla. Taksonomia kelpoisien sijoituksien merkittävä kontribuutio on ilmastonmuutoksen hillinnän ympäristötavoitteeseen. Rahasto tekee SFDR-asetuksen (EU) 2019/2088 sekä Taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 mukaisia kestäviä sijoituksia. Kaikki sijoitettavat varat (lähes 100 %) pyritään kohdistamaan kestäviin, taksonomian mukaisiin sijoituksiin, pois lukien mahdollinen kassassa oleva käteinen (maksimissaan 2 %).
Rahastonhoitaja huolehtii, että sijoitukset eivät aiheuta merkittävää haittaa yhdellekään kestävyystavoitteelle. Tämä varmistetaan sisäisillä ja ulkoisilla asianmukaisten huolellisuuden tarkasteluilla sekä huomioimalla kaikki pakolliset ja kaksi vapaaehtoista pääasiallisia haitallisia vaikutuksia mittaavat indikaattorit. Rahastonhoitaja sitouttaa kaikki rahaston sijoituskohteet noudattamaan vähimmäistason suojatoimia ja hyvää hallintotapaa. Näiden toimien toteutuminen arvioidaan ennen sijoituspäätöksen tekemistä sekä säännöllisillä tarkastuksilla.
Rahaston sijoitusstrategiana on sijoittaa kontrolloidusti rakennus- ja operatiivisen vaiheen projekteihin. Rahastonhoitajalla on osittainen tai kokonainen määräysvalta sijoituskohteissa, varmistaen kuitenkin toteuttaa rahastonhoitajan toimintaperiaatteet kokonaisvaltaisesti. Rahaston sijoitukset kohdistuvat Suomeen.
Rahasto rahoittaa ainoastaan taloudellista toimintaa, joka mahdollistaa päästöjen vähentämisen tai välttämisen SFDR-asetuksen artiklan 9 (3) mukaisesti. Rahaston kestävää sijoitustavoitetta seurataan keräämällä ja raportoimalla tietoa määritetyistä keskeisimmistä resurssitehokkuutta kuvaavilla kestävyysindikaattoreilla, jotka liittyvät rahaston kestävyystavoitteen mittaamiseen. Rahasto seuraa portfolion kestävyysindikaattorien sekä pääasiallisten haitallisten vaikutusten mittaamiseen liittyvien indikaattorien kehitystä säännöllisesti ja läpi rahaston elinkaaren.
Rahaston sijoitustavoitteita tai ominaisuuksia mittaavat kestävyysindikaattorit on määritelty rahaston strategian ja tavoitteiden perusteella arvioimalla, mitkä määrälliset tai laadulliset suureet parhaiten kuvaavat rahaston kestävää sijoitustavoitetta ja mitkä niistä sopivat rahastotuotteen tekemien sijoitusten ominaisuuksille. Kestävän sijoitustavoitteen saavuttamiseksi käytettäviä ja seurattavia tietoja kerätään sijoituskohteilta kvartaaleittain ja raportoidaan muun rahaston raportoinnin yhteydessä vuosittain.
Sijoituksen elinkaaren aikaisten päästöjen ja pääasiallisten haitallisten indikaattoreiden laskeminen perustuu usein osittaisiin ennusteisiin ja arvioihin, minkä vuoksi niihin liittyy epävarmuutta. Arviot vaikutuksista ovat kuitenkin suuruusluokaltaan riittävän tarkkoja kuvaamaan ja todentamaan näitä vaikutuksia.
Varmistaaksemme, että sijoitukset täyttävät kestävien sijoitusten kriteerit, ovat ne käyneet läpi huolelliset ESG-, tekniset-, taloudelliset-, kaupalliset-, vero- ja juridiset due diligence -tarkastelut ennen sijoituspäätöstä. Lisäksi rahastonhoitaja sitoutuu raportoimaan taloudellisia tietoja sekä kehittämään ja ottamaan käyttöön asianmukaiset prosessit hyvän hallintotavan toteutumista ja dokumentointia varten.
Rahastoa ja sen sijoituskohteita sitovilla vaikuttamispolitiikoilla pyritään varmistamaan, että rahaston kestävä sijoitustavoite toteutuu eikä rahaston tai sen rahoittamasta toimista aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle, yhteiskunnalle tai työntekijöille, eikä toiminnalla rikota ihmisoikeuksia tai osallistuta korruptioon ja lahjontaan rahaston tai sen arvoketjun toiminnassa. Seuraamme ja auditoimme sekä omaa että sijoituskohteidemme toimintaa säännöllisesti. Rahoitustuotteen kestävän sijoitustavoitteen saavuttamiseksi ei ole määritetty viitearvoa. Kuitenkin rahaston kestävän sijoitus tavoitteen seuraamiseen ja todentamiseen käytetyt indikaattorit ja tavoitteet täyttävät EU:n ilmastonmuutoksen vertailuarvoille ja EU:n Pariisin sopimuksen yhteiset vähimmäisstandardit, jotka on määritelty asetuksessa (EU) 2020/1818. Kohdeyhtiöt sitoutetaan asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet nollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.